Finnish legs and feet
suomalaisten säärifanien asialla jo vuodesta 2001

 

 

Valokuvamalli
Kirjoittanut: Finnlegs
Kategoria: Eroottinen tarina / Pohjautuu tositapahtumiin

 

 

Luin lehdestä ilmoituksen missä paikallinen kamerakerho etsii valokuvamallia kerhoiltoihin. Maksaisivat myös pienen palkkion. Opiskelijalle kaikki ylimääräinen raha olisi tarpeen ja koska olen harrastanut valokuvausta itsekin sekä halusin tutustua uudessa opiskelukaupungissa ihmisiin otin yhteyttä ja sovin meneväni parin viikon päästä heidän kerhohuoneelleen.

Harmittelin kun en ollut kysynyt mitä minun pitää laittaa päälle sinne kuvauksiin. Minulla ei vielä ollutkaan paljoakaan vaatteita kaapissa, muuttolaatikot odottelivat vielä vanhempien luona. Farkut kaipasivat pesua joten otin kaapista skottiruutuisen lyhyen hameen vaalean topin seuraksi. Peilasin itseäni peilistä ja mietin millaisia kuvia minusta saisi.

Itsetuntoni ei tänään ollut korkeimmillaan. Vedin mustat sukkahousut jalkaani, tumma jakku löytyi kaapista ja niin sitä kopistelin menemään korkokengissä kohti kerhohuoneen ovea. Jännitin aivan kuin olisin menossa tenttiin!

Sisältä kuului jo puheen sorinaa, koputin ovelle ja astuin sisään kerrostalon alakerrassa olevaan kerhotilaan. Vastaan tuli heti ilmoituksessa ollut yhteishenkilö joka esitteli minut pitkän pöydän ympärillä oleville miehille joita oli hieman yli kymmenen,. Pöytä oli täynnä kameroita, salamia, objektiiveja ja ilmassa tuntui kehitysnesteen tuoksu.

Jotenkin tunsin itseni aika kotoisaksi. Valkoisella kankaalle oli heijastettu kalvo jossa luki: MALLIN KUVAUS. Alla oli lueteltu paljon eri kuvaukseen liittyviä asioita ja vinkkejä. Lueskelin niitä hiljaa itsekseni samalla kun kerholaiset katselivat joitakin edellisten kertojen kuvia. Samalla silmiini osui kalvolta teksti: ALASTONKUVAUS. Mieti heti että siihen en ole valmis, samalla eteeni osui nippu valokuvia puolialastomasta naisesta. Kerholaiset huomasivat hämmennykseni ja sanoivat että älä huolehdi, tänään on tarkoitus ottaa kasvo ja profiilikuvia. Johan helpotti ja syke alkoi tasaantumaan.

Sitten minua pyydettiin nousemaan korokkeelle ja istumaan siellä olevalle baarijakkaralle. Koitin taiteilla itseni siihen niin ettei hameen alta ihan kaikki vilkkuisi mutta en siinä oikein onnistunut. Ainenkin heti joko laukaisi kameransa useita kertoja. Laitoin käteni haaroihin mutta heti jo komensi laittamaan kädet sivuille. Koitin nykäistä hametta alemmas mutta en siinä onnistunut, sivussa oleva halkio ei auttanut yhtään asiaa. Sukkahousujen housuosa oli kokonaan näkyvissä, mietin että ehkei tämä olekaan kaikkein paras asu. Tilanne rauhoittui hetken kuluttua kun kuvaajat jakautuivat kahteen ryhmään. Ryhmät kuvaisuvat mua vuorotellen.

Tunti vierähti varmaan siinä kun jokainen käänteli hieman mun päätäni, valaisi kasvojani eri tavoilla koitti saada mut ilmehtimään millin mitenkin. Tämän jälkeen kuvaajat vetäytyivät kauemmaksi, muuttivat taas valaistusta ja nyt alkoi tulla pyyntöjä vaihtaa asentoja baarijakkaralla. Koitin taiteilla siinä ja näyttä viehkeältä. Välillä piti jalat olla ristissä, toisinaan rinnakkain. Sitten mun piti seisoa baarijakkaran vieressä, nojata eri lailla yms. Alkoi todellakin tuntumaan tuo kaikki ihan työltä. Lisäksi en ollut ollenkaan tietoinen kuinka paljon paljastin itsestäni kun olin korkealla lavalla lyhyessä hameessa. Valkoisen topin allekin oli unohtunut mustat rintaliivit. Viimein kuului että kiitos, malli voi lähteä, kahden viikon päästä olisi kuvat nähtävillä kerhoillassa ja samalla olisi tarkoitus ottaa lisää kuvia. Pyysivät tulemaan aivan samassa vaatetuksessa. Sain muutaman kympin palkkiota ja läksin huojentuneena kohti opiskelukämppää.

Pari viikkoa vierähti ja huomasin taas istuvani tuolla kerhohuoneessa, täsmälleen samassa vaatetuksessa kuin viime kerralla. Muutama mies viritteli diakonetta ja viimein saivat sen valmiiksi. Mun kuvista olikin tehty diajoja joita nyt käytäisiin läpi. Ensin näkyi kasvokuvia, hassuja ilmeitä ja pientä hymyä. Ajattelin että näköjään hyvät kuvaajat ja oikea valaistus saa mutkin näyttämään ihan kauniilta. Sitten vaihdettiin dia-alustaa ja nyt alkoi tulla kuvia istualtaan. Kauhistuksekseni huomasin että valkoiset alushousut näkyivät lähes joka kuvassa. Onneksi sukkahousut oli jalassa mutta salama sai alushousut loistamaan kirkkaana. Aloin punastelemaan samalla kuin kymmenkunta miestä kommentoi toistensa otoksia. Joku oli ottanut kuvia aivan lavan reunaltakin ja niissä näkyi vielä enemmänkin. Myös mustat rintsikat loistivat kuvien alta aivan selvästi. Tuntui että olin siinä aivan kuin tarjottimella ja nuo miehet nauttivat siitä kun kuvasivat mua. Kuuntelin kommentteja mun sääristä, miten valo taittui sukkahousuista. Joku sanoi että olisi hienoa ottaa silhuetti kuvia valoa vasten missä mä olen vain sukkahousuissa ja rintsikoissa. Taas punastuin. Hetken aikaa mietittyäni päätin suostua kun minulle sanottiin että kuvissa näkyisi vain musta vartalo valoa vasten.

Kuvat tuli katsottua ja taas oli kuvauksen aika. Asetuin samalla alustalle kuin viime kerrallakin. Riisuin ensin topin pois. Samalla joku pyysi että saisi ottaa musta muutaman kuvan niin, suostuin ja niin olin taas kameroiden sateessa. Sain luvan jatkaa riisumista mikä tuntui aika kummalliselta. Kymmenkunta miestä katseli mua jalustalla samalla kuin laskin hameen lattialla ja ripustin sen tuolin selkänojalle. Hoin koko ajan itselleni että nuo miehet ovat valokuvauksen harrastajia ja haluavat vain kuvata mua. Nyt seisoin heidän edessään mustissa rintsikoissa ja sukkahousuissa. Alushousut olivat vaihtuneet punaisiin jonka varmasti kaikki huomasivat. Miesten joukosta alkoi kuulua yskähtelyä.

Asetuin vasten valkoista lakanaa jonka takana oli voimakkaat valot. Nyt alkoi taas tuo kameroiden laukaisimien jatkuva meteli. Välillä kuului komento: Vaihda asentoa. Sitten lavalle tuotiin taas tuo baarijakkara ja mun piti istua siihen. Ohi mennen hipaisin sääriäni käsillä jolloin joku huusi: Juuri noin, jatka tuota. Niin minä huomasin istuvani baarijakkaralla ja käteni hyväilivät sääriäni, suljin silmäni ja kuvittelin olevani jossakin aivan muualla. Hieroin sukkahousujen peittämiä sääriäni, hyväilin toisella kädellä niskaani, sitten rintojani. Silmäluomien läpi kuulsi salamavalojen räiskintä. Aloin kiihottumaan niistä entistä enemmän. Käteni sujahti sukkahousujen sisään, olin aivan märkä ja halusin saada orgasmin juuri siinä paikassa, kaikkien noiden miesten edessä. Sormeni tyydytti minut nopeasti lähelle isoa O:ta. Tulin alas tuolilta ja seisoin tuoliin nojaten jalustalla. Kameroiden äänet eivät enään häirinneet minua. Otin toisella kädellä kiinni tuolista, nojauduin eteenpäin ja runkkasin itselleni orgasmin kaikkien noiden miesten nähden. Huohottaen avasin silmäni ja katsoin ympärilleni. Miehet olivat aivan ihmeissään. Istahdin lattialle. Ympärillä oli aivan hiirenhiljaista. Sitten kaikki alkoivat taputtaa, olin aivan kuin joku artisti joko oli antanut kaikkensa.

Pikkuhiljaa keräilin vaatteeni ja pukeudun. Tällä kertaa sain reilun palkkion työstäni, jokainen antoi omasta lompakostaan minulle rahaa. Kahden viikon päästä kuvat olisivat taas valmiina. Nyt saisin laittaa mitä tahansa päälleni. Kiitin hiljaa kaikkia ja lähdin pois. En koskaan enään mennyt tuonne kamerakerhon tiloihin. Parin kuukauden päästä luin lehdestä että kysein kerho järjestää näyttelyn kirjastossa, aiheena erotiikka. Jokin sai minut menemään paikalle. Alussa oli joitakin aivan vieraita ihmisiä kuvattuna enemmän tai vähemmän alasti. Sitten alkoi tulla eteen minun omia kuvia. Koko esitykseni oli kuvattu ja nyt kuvat oli kaikkien nähtävänä. Juoksin nopeasti kirjaston vessaan. Sen sijaan että olisin itkenyt…suljeuduin koppiin ja tyydytin itseni yhä uudelleen.

finnlegs

( Tarina pohjautuu tositarinaa, ainoastaan tuo itsetyydytys kameran edessä on fiktiota. Sekin kyllä on tapahtunut mutta paljon myöhemmin. Yksi noista kuvaajista on nykyään aviomieheni ja hänelle olen esittänyt tuon loppuosan tarinasta. )

 

Anna palautetta: finnlegsnfeet@yahoo.com

Saapuneet palautteet:

 

FINNISH LEGS AND FEET

Kävijälaskuri