Finnish legs and feet
suomalaisten
säärifanien asialla jo vuodesta 2001
Rise mukana kesäisellä pyöräretkellä
Kirjoittanut: Pipsa
Kategoria: Eläinseksitarina
Saate
Itsekukin voi mielessään kuvitella miltä osin tarina on todellisuutta, mikä
fantasiaa ja missä todellisuutta romantisoitu tai hiukan väritetty.
Toivon heille, joita tämän tyyliset asiat kiinnostavan, saavan nautintoa
lukiessaan tarinaani. Ainahan voi omalla mielikuvituksellaan täyttää tai
värittää lisää tarinan vajavaisia osia.
Mikäli aihe ei tippaakaan kiinnosta, jätäthän lukemisen sikseen etkä suotta
kiusaa itseäsi tarpeettomasti.
Laittakaa viestiä halutessanne. Raikasta talvea.
t. Pipsa petjapir@wippies.fi
Alkumatka
Yöllä oli satanut vettä useamman tunnin ajan. Olin taas kerran tyytyväinen
päiväohjelmaani joka salli useammankin tunnin päiväunet mikäli sattui
nukuttamaan joten mieli oli ollut virkeä viimeyönä.
Syystä – jota en tiedä - nautin lukemisesta yöllä.
Nautin lukemisesta yöllä vielä enemmän kun se tapahtuu pärekattoisessa aitassa.
Nautin lukemisesta yöllä vielä valtavan paljon enemmän kun se tapahtuu
pärekattoisessa aitassa ja samalla sataa vettä. Viime yönä satoi monta tuntia.
Sain luettua loppuun aiemmin aloittamani dekkarin ja niin rosvot ja ryövärit
saivat tuomionsa – jonkunlaisen ainakin. Yksi pääsi jo aiemmin aika vähällä kun
sattui pidätystilanteessa poliisin ampuman luodin eteen eikä sen vuoksi joutunut
edes oikeuteen. Muitten saamat vankeustuomiot kahdesta yhdeksään vuoteen
tuntuivat kuitenkin joittenkin syytettyjen osalta lieviltä, ajatellen uhrien
ikää ja kärsimyksiä joita he olivat joutuneet kokemaan.
Valitettavasti maailma on liian paljon lukemani dekkarin kaltainen - tuoltakin
osin. Vaan nyt elelin aivan toisenlaisessa tilanteessa ja maailmassa.
Katselin varaamiani kirjoja mitä seuraavaksi alkaisi lukea. Tuskin aloitan
mitään sillä aamulla, paremminkin aamupäivällä tämä lekottelu loppuu lähes
viikoksi.
Hitsi, niin loppuu myös yksityisyys. Se taas merkitsee tiettyjä asioita joista
on luovuttava.
Olen ollut vähän huolimaton viikko-ohjelmani suhteen. Tämähän on noin viikon
ajaksi viimeinen yö kun olen yksin – tai yksin ilman ihmisseuraa.
Olimme elelleet niemessä olevan lahden pohjukassa kahdestaan Risen kanssa jo
kaksi ja puoli viikkoa. Meille oli muodostunut tietty päivä- ja yörytmi joka
tuntui sopivan molemmille.
Nyt aioin osaltani rikkoa sen.
Puin aamutakin ylleni ja lähdin pihalle. Toivoin ”turvamieheni” olevan
lähistöllä – niin kuin olikin.
Rise katseli enemmänkin uteliaana minua miksi siihen aikaan yöllä olin pihalla.
Kyykistyin ja samalla Rise juoksi luokseni ja lipaisi kielellään poskeani.
–Olitko sinäkin hereillä. Aioitko tulla yöjalkaan aittaani, aamulla emme enää
olekaan kahdestaan, juttelin koiralleni joka heilutteli tyytyväisenä häntäänsä.
Pörrötin Risen turkkia ja lähdimme yhdessä kohti pientä aittaa jossa olimme
kokeneet monet nautinnolliset hetkemme, taas tänä kesänäkin.
Pian olimme sängyssäni osittain peiton alla. Sormeni hapuilivat
pehmeitten karvojen seassa ja tietenkin löysi etsimänsä. Ohut, melko kova tappi,
jossa tuntui pieni muhkura oli karvatupen sisällä Aloin liikutella kättäni
hitaasti edestakaisin. Risen selkä köyristyi ja takamus alkoi tehdä parin kolmen
sarjoissa edestakaista liikettä. Ohut tappi alkoi tukevoitua käteni sisällä ja
karvatupesta vilahteli punainen kullinpää. Vatsalleni tuntui tipahtelevan
lämpimiä pisaroita. Kyljellään maaten käänsin jalkani sängynreunan yli
lattialle.
-Kiinnostaisiko edestä, kysäisin koiraltani ja hivutin takapuoltani sängyn
reunalle.
Rise ymmärsi tarkoitukseni ja hypähti lattialle ja pyörähti jalkojeni väliin
kuonon työntyessä heti nuuhkimaan levittämääni pimppiä. Vain muutama hätäinen
nuolaisu ja Rise hyppäsi päälleni.
Kuuma kullinpää jo käväisi pilluni huulilla samalla kun Risen kieli lipoi
naamaani ja huuliani. Työnsin kieleni ulos ja näin vaihdoimme kielareita kun
samaan aikaan tunsin kuinka kulli kävi yhä syvemmällä ja syvemmällä pimppini
uumenissa. Rise painoi kuononsa poskeni viereen ja alkoi tikata kulliaan sisääni
kuin ompelukone.
Kohotin polviani ja samalla levitin lisää jalkojani. Halusin avautua kiimaiselle
rakastajalleni. Tämä on minun lemppari asentoni kun levitän jalkani ja käteni
aivan levälleen ja tunnen olevani täysin auki. Haluan viestittää; tule ja nai
minua.
Rise toteutti parhaansa mukaan toiveeni, sen kulli oli jo paisunut sisälläni
sellaisiin mittoihin, että alkoi tuntua jo aika täydeltä. Tunsin kuinka pallukka
alkoi turvota ja levittää pilluani.
Valtava nautinto levisi koko kroppaani.
Kiedoin jalkani koiran takamuksen taakse ja painelin hitaasti koiraa vieläkin
syvemmälle sisääni.
Rise on jo oppinut olemaan päälläni kokoajan kun se ruiskuttaa spermaansa
sisääni.
Silittelin koiraani ja toisella kädelläni aloin hieroskella rintojani. Taas
koirani ymmärsi mitä toivoin. Lämmin kieli alkoi lipoa nännejäni.
Viimein lopetin koiran takapuolen painelemisen ja levittäydyin taas aivan
levälleen, sängyn päälle käteni ja jalkani lattialle.
Olin varmaan nukahtanut ennen kuin Rise on laskeutunut päältäni. En nimittäin
muista, että se olisi siitä lähtenytkään.
Muistan jossain vaiheessa yöllä käyneeni hereillä, jolloin koira oli tuhissut
nukkua vieressäni kuono lähes tissieni välissä. Tuolloin työnnyin vain
lähemmäksi koiraa ja jatkoimme kumpikin uniamme. Nyt Rise makaili aitan oven
vieressä josta katseli heräämistäni.
Kello oli jo yli kymmenen.
Märkä alue lakanassa muistutti mitä olimme aiemmin yöllä touhunneet. Risen
spermaa on valunut sängylle vielä senkin jälkeen kun olen siirtynyt kokonaan
sängyn puolelle.
Vatsan alue ja reiteni olivat tahmaiset. Käteni hakeutui haaroihini ja työnsin
keskisormeni sisään. Tahmea kosteus jonka tunsin sormissani oli tuon
nappisilmäisen rakastajani aikaansaannosta.
Siitä on jo yli kaksi vuotta kun Rise on ollut ”turvamiehenäni”. Rippe oli
jäänyt auton alle talvella ja olin muutaman kuukauden ilman koiraa. Alkukesästä
sitten löysimme toisemme Risen kanssa. Sinä kesänä tuli teiniaika elävästi
mieleen kun opettelimme touhujamme aitassa, metsälenkillä ja milloin missäkin.
Mahtavia ja nautinnollisia hetkiä . . . . . .
Kohta onkin kiire. Tarja tulee millä hetkellä tahansa ja täällä sitä vaan
uneksitaan.
Lakana sängyn päädylle kuivahtamaan ja vaatteita ylle.
-Huomenta – huomenta, tulitkin sopivasti aamukahville, toivotin Tarjan
tervetulleeksi
-Siis HUOMENTA-KO tähän aikaan päivästä, nytkö sinä juot aamukahvia? Kello jo
yli puolen päivän, Tarja ihmetteli myöhäistä aamiaistani.
-Ehkä hiukan myöhempi on nyt kuin tavallista, ei tosin paljon. Joskus on yöllä
mukava valvoa. Onko meillä nyt kiire jonnekkin, huomennahan meillä oli tarkoitus
lähteä retkellemme?
-Eeiii mitään kiirusta, pitikö niitä varusteita ja eväitä käydä hankkimassa
vielä.
-Varusteiden puolesta pärjätään, ne on hankittu. Ruokapuoli on vielä
hankkimatta.
-Ruokahankinnoista olen ajatellut, miksi emme ostaisi mahdollisimman paljon
matkanvarrella olevista maataloista mitä tarvitsemme. Suolat, mausteet ym.
sellaiset kaupasta. Emme tarvitse raahata niin paljon mukana eväitä ja saammehan
aina tuoreita sekä mahdollisesti erilaisia eineksiä.
-Tuossa on kyllä järkeä, silloin emme tarvitse nyt käydä kaupassakaan.
Lämmitämme saunan ja nautiskelemme leppoisan illan rantasaunalla – sopiiko?
Hyvissä ajoin lauantai aamuna pääsemme kuitenkin liikkeelle, kaikki kolme.
Olemme polkeneet jo jonkun aikaa maaseudulla, kun poikkeamme tienvarressa
olevaan taloon. Halusimme ostaa paikallisia vihanneksia. Samalla emäntä myy
meille myös leipää ja muitakin tilan tuotteita.
- Tämä olikin järkevä päätös ostaa suoraan maatilalta ruokatarvikkeet.
- Näin teemme jatkossakin, hyväksyin asian jonka Tarja oli hoksannut esittää.
Pyörien luona odotti meidän ”turvamies” Rise joka tervehti häntäänsä
heiluttamalla tuttuja tulijoita.
Juuri kun olimme lähdössä kuului pihan toiselta laidalta valtaisa mylväisy.
Kaikkien kolmen huomio kiintyi välittömästi mylväisyn suuntaan.
- Hitto, taisi ihan housut kastua, Tarja totesi ja jäi tuijottamaan pihan
reunalla olevaa tapahtumaa.
Navetta- ja latorakennusten edustalla oli muutamia nautoja. Mies talutti
valtavan kokoista sonnia pihalla. Sonnin pää heilui ylös – alas ja sivuille
samalla kun se määrätietoisesti käveli seinän vieressä olevan lehmän taakse.
Sonnin turpea kuono käväisi hetken lehmän hännänjuuren seutuvilla ja taas se
viskeli päätään. Sonni työnsi uudelleen turpansa lehmän hännän alle, nyt
edellistä kertaa syvemmälle, kului useita sekunteja ennen kuin sonni kohotti
päänsä ja samalla ylähuuli kipristyi ylös paljastaen valtaisat hampaat ja
ikenet. Sonnin sieraimet laajenivat rytmikkäästi ja kuin pienellä viiveellä
kuului taas tuo valtaisa mylväisy sonnin aukaistessa kitansa ammolleen.
- Nyt taitaa olla minunkin housut vähän kosteena tuumasin ja vilkaisin samalla
Tarjaa joka tuijotti silmät suurina tapahtumaa.
Valtaisa sonni nosti päänsä lehmän selkään ja hyppäytti etujalkansa ilmaan.
Sonnin mahanalle ilmestyi suippo punainen sonninkulli, varmaan puolimetrinen.
Sonni taapersi takajaloillaan eteenpäin, etujalkojen sojottaessa suorana lehmän
kylkiä hangaten. Sonnin suippo jäntevä kulli tunnusteli lehmän hännän alla ja
löytäessään sopivantuntuisen sopukan sonni survaisi sen kokonaan sisään.
Seuraavalla ponnistuksella tuo valtaisa sonni hyppäsi lehmän päälle todella
rajusti. Sonnin takajalatkin olivat hetken ilmassa ja siltä kohdalta mistä se
valtaisa suippo kulli oli tullut esille oli sonnin vatsanahka aivan kurtussa. Ei
ollut epäilystäkään etteikö tuon sonnin koko punahehkuinen pitkä seiväs olisi
urhoollisesti alla seisovan lehmän vitussa. Sisällä tuossa lehmässä niin
pitkälti kuin tuo sonni sen ikinä saisi.
Akti oli yllättävän lyhyt. Sonni laskeutui alas ja samalla alkoi punainen
lemmenseiväs vetäytyä suojaiseen karvatuppeensa.
Lehmä jäi seisomaan paikalleen häntä kaarella ja selkä hieman köyryssä.
Mietin miltähän siitä mahtoi tuntua. Toivottavasti sekin nauttii siitä koska tuo
sonni tuntui ainakin nauttivat.
Samalla huomasin kuinka Tarjan sormet puristelivat Risen niskaturkkia.
-Huhhuh olipahan esitys Tarja totesi tuijottaessaan yhä pihalla käyskentelevää
sonnia.
-Sanoisimpa, että mielenkiintoista. Lähdetäänkö mekin polkemaan - pyörällä?
Vilkaisimme vielä taaksemme ja suunnistimme maantielle.
Liikenne oli hiljaista. Olimme ajaneet puolisen tuntia tullessamme ”pitkälle”
suoralle (n.0,5km). Ajoin Tarjan rinnalle ja esitin taukoa sopivassa kohdin.
Tuntui sopivan.
Kohta näkyikin pieni aukko lähellä tietä jonne talutimme pyörämme.
Ilmeisesti Tarjankin ajatukset olivat pyörineet siellä navetanvierustan
tapahtumissa.
-Miltä tuntui katsella sitä lehmän astuttamista? kysäisin kuin ohimennen
Tarjalta
-Rehellisesti sanoen oli minulta jalat pettää alta kun se valtava sonni hyppäsi
kokonaan sen lehmän päälle ja kerkesin nähdä miten pitkä sen kulli oli joka
upposi lehmän sisälle.
–Kyllä vatsanpohjassa tuntui minullakin, tässähän alkaa mukavasti kihelmöidä.
-Minulla on housut ollu märkänä kokoajan sieltä talolta lähtien.
Kuin kiusoitellakseen Rise loikoili lähes selällään ja kuinka ollakaan suippo
punainen kullinpää pilkisti vaaleitten karvojen seasta.
-Tuollahan sitä olisi siihen kihelmöintiin lääkettä Tarja tuumasi ja nyökkäsi
Risen suuntaan. Tottahan ootte siellä mökillä edelleen jatkaneet
”harrastustanne” Tarja taisi punastua enemmän kuin minä kun myönsin asian näin
olevan. Mitähän mielikuvia mahtoikaan Tarjan mielessä tällähetkellä liikkua.
-Viimeyönä viimeksi, kun arvelin jos ei tässä viikkoon vaikka saisikaan.
-Ja sinäkö arvelit pystyä olemaan viikon ilman?? Hahhah
Samalla yllätyksekseni Tarja alkoi hiplata Risen vatsaa ja tottahan sormet
hakeutuivat tuolle hekumalliselle kullille kuin vahingossa. Sirot naisen sormet
olivat karvaisen kullintupen ympärillä ja veteli hitaasti sitä edestakaisin.
Vain muutama veto ja Rise alkoi köyristellä selkäänsä ja hetkessä touhussa
olikin täysi vauhti päällä. Koiran etukäpälät koukistuivat Tarjan käden
ympärille joka yritti edelleen pysyä kiinni villisti liikkuvassa koiran
kullista.
Kyykistyin Tarjan viereen ja aloin silitellä koirani päätä. Pikkuhiljaa Rise
alkoi rauhoittua. Rytmikäs läähätys oli ainoa ääni mikä kuului. Katseittemme
kohdatessa Tarja soperteli käheällä äänellä
–Sepäs oli herkässä, miten se nyt noin vähästä kiihtyi? Oho, miten isoksi tämä
turpoaa.
Risen kulli oli kokonaan ulkona tupestaan ja sen juureen kasvoi melkoiset
pahkurat. Ohuet vaaleat sormet kannattelivat tuota punaista möhkälettä.
–Voi Rise mitä minä sinulle tein. Mitä nyt teemme? Oltaisiinpa enemmän
metsänsiimeksessä.
Aloin sivellä sormenpäilläni tuota sykkivää kalua.
-Mitäs tekisit jos olisimme metsänsiimeksessä?
-Arvaa, saat arvata vaikka kaksi kertaa.
Hiplasimme molemmat rauhallisesti Risen kalua. Koiran kulli nytkähteli tasaisin
välein samalla kun siitä lensi pitkä ruiskaus kirkasta nestettä.
-Eipä ihme, että sen tuntee niin hyvin kun tämä ruiskuttelu tapahtuu pimpin
sisällä. Tarja tuumasi samalla kun laittoi käsivartensa koiran kullista
lentävien suihkauksien eteen.
Ällistyin enemmän Tarjan sanoista kuin siitä miten koiran siemenneste kimpoili
pieninä pisaroina Tarjan käsivarren pinnalta leviten ympäriinsä.
-Sinäkö olet ollut koiran kanssa?? Ei voi olla totta! Missä ja milloin, tivasin
Tarjalta. Siis sen takia sinulle äsken levisikin niin helakka puna kasvoillesi
kaulaasi myöten.
-Pitihän minun kokeilla, koska arvelin tällä reissulla kuitenkin ”joutuvan” sen
kokemaan. Erään yhteisen tuttavamme koira hoitikin pois piikuuteni koiran
suhteen. Tietänetkin sen koiran osaavan myös olla naisen kanssa. Oli hieno
kokemus. Anteeksi Rise, etten sulle antanut koirapiikuuttani. Rise kohotti
päätään Tarjan pörröttäessä sen turkkia.
-Meillä saattaakin olla mukavia iltahetkiä odotettavissa tulevalla viikolla.
Parhaalle mahdolliselle koiralle annoit, tietysti siis Risen jälkeen. Rex osaa
todella rakastella, vai pitäisikö sanoa, astua naisen. On minullakin siitä
kokemusta.
-Melkeimpä olin varma, että olet ollut Rexin kanssa. Miten muuten olit noin
varma, että se oli Rex?
-Ei ollut vaikea arvata, tai siis tietää. Mitäs me nyt ollaan keskenämme? Eikös
miehet sano olevansa ”kyrpälankoja” keskenään kun ovat naineet samaa naista.?
Mites me kutsuttaisiin toisiamme, kun sama koira on nainut meitä?
Pillusisarukset eikös olisi ihan mukava ja kepeä.
-Joo, laitetaankin täältä reissusta lähettämiimme kortteihin allekirjoituksena;
”Terveisin Pillusisarukset, pyöräretkeltä”.
Risen kulli ei enää ruiskinut nesteitään, oli kuitenkin lähes täydessä mitassaan
retkottaen vaaleitten karvojen päällä. Koira lekoteli selällään kuin odottaen,
että joku tulisi kaveriksi.
Ajatuksemme harhailivat varmaan samoissa asioissa kun vilkaisimme toisiamme.
Huulemme olivat sopivasti lähellä toisiaan. Kuin mangneetin vetäminä ne olivat
kiinni toisissaan. Värisimme kauttaaltaan kieltemme pyöriessä toistemme suussa..
Molempien kädet puristuivat toistemme ympärille.
Pusuttelimme pikkupusuja ennen kuin siirsimme huomiomme vieressämme
lekottelevaan Riseen, siis tarkemmin Risen punaiseen kaluun.
Tarja kumartui suukottelemaan sitä ja kohotti kädellään kullin pystyyn. Naisen
huulet ympäröivät suipon kullin pään. Kulli oli muuttunut kirkkaamman punaiseksi
ja sileäpintaiseksi. Tyvessä olleet pahkurat olivat ”sulaneet” ollen nyt vain
paksumpi kohta kullin juuressa. Tarjan painaessa päätään alemmaksi hävisi tuo
kiihottavan näköinen lemmenseiväs naisen huulten väliin. Kulli oli juurtamyöten
Tarjan suussa, sen on pakko ulottua jo nieluun. Huhhuh tuota en ole tullut
kokeilleeksi.
Pian Tarja pullautti koiran kullin suustaan tarjoten samaa nautintoa minulle.
Pitihän tuo kokeilla. Onneksi Rise hiukan ”auttoi” emäntäänsä ja antoi kullin
pienentyä sopivasti. Silti tunsin sen kullinpään nieluni suulla. Suukottelin
tuota pienenevää kullia ja kun vapautin sormeni karvatupen ympäriltä peitti se
hitaasti suippopäisen punaisenkullin kokonaan.
-Olisikohan pitänyt olla toinen yö mökillä ennen retkelle lähtöä? Tarja
kysäisi.
-Varmaan, vaikka kolmaskin. Pakko kai tästä on jatkaa matkaa niin päästäisiin
leiriytymäänkin ennen yötä.
Matkan jatkuessa oli silmissäni koko ajan äsken näkemäni Risen kalu.
Samanaikaisesti piti notkistella selkääni jotta kiimaisena kihelmöivä pimppini
saisi jotain tuntumaa pyöräni satulaan.
Olisipa se nyt edes jonkun verran pystymmässä asennossa. Mutta se puutehan on
korjattavissa.
- Pysähdytään hetkeksi, huikkasin Tarjalle.
Otin tarvike laukusta pyörän yleistyökalun ja aloin löysätä satulan säätöruuvia.
-Ei kai se hankaa, Tarja kysäisi vähän vinosti hymyillen.
-Hankaa, vaan liian vähän. Sanoin samalla kun käänsin satulan nokan lähes
pystyyn.
-Mielessä kokoajan Risen kalu pallukoineen ja sonnin punainen suoro työntymässä
lehmän hännän juureen, niin aja tässä sitten vielä pyörällä.”
Huomasin Tarjan kääntyneen selin ja kaivavan jotain pyörän sivulaukusta. Kädessä
näkyi vilahtavan jotain pinkin väristä.
Tarjan vilkaistessa tietä molempiin suuntiin hän painasi housujensa kaulusta
reilusti alemmaksi ja ujutti etukautta imukupilla varustetun pienehkön
miehenkullinmuotoisen pötkäleen housuihinsa. Käsi näytti liikkuvan muutaman
kerran edestakaisin housujen sisällä ja tiesin tarkkaan mitä siellä housujen
piilossa tapahtui.
Silmät puoli ummessa Tarja puhalsi huokauksen kera käden pysähtyessä haaroihin.
Ei ollut vaikea arvata onko vilaukselta näkemäni tekokalu juurta myöten Tarjan
sisällä – olettaisin - etummaisessa aukossa.
-Tämä saa hoitaa minulla satulan nokan tehtävän, Tarja totesi nostaessaan
housujaan.
-Kokeillaanpa miltä nyt matkanteko maistuu ja missä lentää ajatukset.
Tarjan laittama tekokulli mielessäni istuin pystyssä tököttävän satulan päälle
ja se oli kuin sähköisku. Puristin reisiäni yhteen ja pakosti pääsi ähkäisy
ilmoille pilluni painautuessa vasten satulan kärkiosaa. Hyvältä tuntui vaan
miltä tuntuisikaan jos minullakin olisi tekokulli sisällä.
Eihän sitä kenenkään pimppi kestä jatkuvaa hinkkaamista joten olihan se satula
oikaistava ennen kuin pääsimme leiripaikkaan.
Olimme ilmeisesti saaneet kumpainenkin enimmät himot jäämään satuloihimme ja
tienpäälle koska leiri oli pystyssä ja ruokakin lähes kypsää retkikeittimen
päällä kun pitkästä aikaa puhe kääntyi päivän tapahtumiin.
Muistutin Tarjaa hänen lupauksestaan kertoa miten oikein päätyi muhinoimaan
Rexin kanssa. Lupasithan kertoa mitä, missä ja milloin, se tapahtui.
Yksityiskohtia unohtamatta.
Tarja sanoi pitävänsä lupauksensa ja palaa asiaan illemmalla, havaintoesityksen
kera. Jotain mielenkiintoista siis odotettavissa täksi illaksi.
Kesäterveisin Pipsa
Anna palautetta: finnlegsnfeet@yahoo.com
Saapuneet palautteet:
FINNISH LEGS AND FEET