Finnish legs and feet
suomalaisten säärifanien asialla jo vuodesta 2001

 

 

Erotiikkaa mielisairaalassa
Kirjoittanut: R.C
Kategoria: Eroottinen tarina

 

 

Olin valvonut putkeen kokonaisen viikon ja raatanut päivisin töissä kuin eläin. Deadline ahdisti, pomo vittuili ja kahvi maistui skeidalta. Odotin töissä vain viikonloppua ja sen tuomaa väliaikaista helpotusta. Ehkä lauantaina vetäisin lärvit tai väliäkö silläkään. Olin vetänyt purkkikaupalla Xanoreita, mutta siitä ei ollut mitään hyötyä.
Kun mikään ei auttanut, soitin psykiatrilleni, joka kehotti minua tulemaan heti vastaanotolle Munkkiniemeen. Raahauduin sinne repaleisissa farkuissa sadetakki päällä ja kumisaappaat jalassa.

- Ai, ai, pahalta näyttää. Pahalta näyttää.
- Voisitko ottaa pari viikkoa lomaa ja kipaista vaikka Jamaikalla?

Totesin sen olevan mahdotonta töiden takia, eikä rommikaan edes maistuisi. Mietittyään pitkään nuppinikkarini totesi:

- Kyllä sinun olisi nyt viisainta levätä. Mitä jos teen lähetteen Auroraan?

-Mikäs siinä. Tälle itsemurhakandidaatille kelpaa kaikki.

Niinpä löysin itseni 5 päivän kuluttua mielisairaalan avo-osastolta saamassa ”hoitoa”. Aluksi vierastin systeemiä, mutta laitostuin ällistyttävän nopeasti parissa kolmessa päivässä. Ruoka oli hyvää, hoitsut simpsakoita ja röökihuoneessa lensi välillä tosi hervoton huuli. . Vain aikaiset aamuheräämiset vaivasivat. Eikä puhelin pärissyt, ja sähköpostit saivat jäädä omaan ylelliseen rauhaansa. Kylmä, paha maailma oli jossain kaukana.
Pomolleni selitin, että olen tyräleikkauksessa, mikä meni yllättävän helposti läpi. Sain dorkiksessa paljon uusia tuttavuuksia ja tutustuin melkoiseen julkkiskaartiin. Vain Danny puuttui.
Kävin toimintaterapiassa, jossa tein hienon patalapun ja ihan itse. Fysioterapeutti, joka oli noin 25–26-vuotias hehkeä blondi, opetti minulle sauvakävelyä. Psykologi teki minulle testejä ja esitti lapsellisen helppoja kysymyksiä. Sieltä poistuessani ajattelin olevani nero tai vähintään Mensa ry:n kunniajäsen. Sain kokeilla fysioakustista tuolia meditaatiomusiikkia kuunnellen, jolloin nukahdin 10 minuutin jälkeen. Herätessäni yllätyin, kun minulla oli voimakas erektio.

Sviitissämme lepäili 3 henkeä. Yksi insinööri, yksi työtön putkimies ja minä. Päivisin saatoimme kävellä sairaalan puistomaisessa ympäristössä ja katsella avaraa luontoa, mm. oravien kirmailua. Tämähän on melkein paratiisi, ajattelin.
Öisin luin Dostojevskia tai lirkuttelin kansliassa söpölle, nuorelle hoitajalle, jolla oli mustat legginsit ja punainen pusakka. Seksi ei juuri käynyt mielessäni, vain muutamana yönä kahden viikon hoitoni aikana minulla otti eteen.
Eräänä aamuna osaston vessassa istuskellessani kuulin viereisestä kopista aikamoista ähkintää ja sähellystä. Joku masturboi siellä estottomasti. No, ei se mitään, psykiatrisessa hoitolaitoksessa kaikki on mahdollista. Niin oli mahdollista myös se, että tapasin sairaalan kanttiinissa tumman kaunottaren, jonka kanssa koin yhden elämäni värisyttävimmistä eroottisista kokemuksistani.
Haluatte varmaan kuulla yksityiskohtaisesti miten ja missä se tapahtui?
Eräänä aurinkoisena kevätpäivänä päätin pistäytyä kanttiinissa kahvilla ja korvapuustilla. Edessäni jonossa seisoi tumma, hoikka kaunotar, jonka linjakkaita muotoja ja valloittavan kiinteää peppua aloin tuijottaa. Tyttö oli ujonoloinen, noin 22–24-vuotias. Hänellä oli lyhyehkö, melkein musta tukka, vaalea iho ja söpöt kasvot nöpönenineen. Hän oli pitkähkö, noin 175cm, ja hänellä oli kauniit ruskeat, pähkinänväriset silmät. Vartalo oli siro, ja hänessä oli jotain eteläeurooppalaista tyyliä. Tyttö tilasi kahvin ja osti Chesterfield-savukkeita. Yllään hänellä oli vaaleansiniset samettifarkut ja samanvärinen farkkutakki. Kaulassa oli punainen huivi. Katselin häntä pitkään, ja veitikkani laajeni pikkustondikseen. Näky oli niin silmiäkiinnittävä, että kun vuoroni tuli, meinasin seota sanoissani.

-Ykksii vihreä tee, sopersin

Tyttö meni istumaan vapaaseen kahden hengen pöytään, jolloin tajusin tilaisuuteni koittaneen. Rohkaisin mieleni ja kysyin kohteliaasti voinko istua seuraan.

-Kaikin mokomin, hän sanoi ja hymyili tavalla joka sulatti sydämeni kertaheitolla.

En aluksi keksinyt mitä sanoa, mutta sitten rupesin kehumaan hänen ulkonäköään ja sanoin, että hänessä on jotain etelämaalaista. Paljastui, että tyttö oli puoliksi italialainen; isä asui Napolissa ja äiti sekä sisarukset Helsingissä. Hän jutteli avoimesti ja hymyili valloittavasti.

-Mikä sinut on tuonut tänne hermoparantolaan?, kysyin
-Pikku masis ja yleinen vitutus, hän vastasi
-Ai ihanko Vitutus universalis, lääketieteen termein?
-Joo.

En ehtinyt juoda teetäni ollenkaan, kun tuo kaunotar kysyi lähtisinkö ulos röökille. Vastasin ilahtuneena, että totta kai.

Tarjosin tulta hänelle Zipostani. Kysyin millä osastolla hän on ja kauanko hän aikoo vielä nauttia täysihoidosta.

-No en totisesti kauan, ei ole varaa ja kissat odottavat. Onhan täällä rauhallista, mutta panettaa välillä niin vietävästi.

Oho, oliko tuo vihjaus, ajattelin mielessäni. Juttelimme sitten kaikenlaista ja ihailimme huhtikuista auringonvaloa. Maassa oli enää lunta siellä täällä kasoina, ja nurmi alkoi jo puskea itseään ylös maasta. ”Huhtikuu on kuukausista julmin..”, kirjoitti T.S. Eliot, mutta nyt se ei pätenyt. Oi ihana huhtikuu, oi ihana – niin, kerro nimesi söpö nainen.

-Sophia, hän vastasi
-Minä olen Tom

Sophia stumppasi ja sanoi, että tavataanko huomenna samaan aikaan kanttiinin ”päiväkahveilla”. Sanoin hänelle, ettei mikään voisi ilahduttaa minua enempää. Nainen poistui tyylikkäin askelin, ja minä ryntäsin osastolle kuin nuori varsa.

Musiikkiterapia oli juuri alkamassa kun saavuin osastolle, ja minua pyydettiin mukaan. Väsymykseni ja depikseni olivat parantuneet kuin taikaiskusta, enkä muista lainkaan, mitä musaa terapiassa soitettiin.

Loikoillessani pedissäni ajattelin yhtenään tuota tapaamistamme ja toistin mielessäni vain: Sophia, Sophia, S-o-p-h-i-a. Yöllä en saanut nukuttua kuin pari-kolme tuntia kun niin innolla odotin uutta tapaamistamme. Hieman tunnustelin esinahkaanikin peiton alla varmistaakseni, että minulla vielä ovat toimivat ”pelit ja vehkeet”.
Aamulla olin ensimmäinen lääkkeiden jakojonossa ja lusikoin puuron nopeasti sisuksiini. Minulla oli lääkäritapaaminen klo 10, ja kerroin tohtorille että tunnen itseni jo melkein parantuneeksi.

-Sehän on hienoa Niinistö, sanoi psykiatri partaansa hiplaten
-Psykiatrinen hoito on nykyisin tehokasta ja nopeaa, enää emme inkuboi potilaita täällä kuukausitolkulla, tohtori jatkoi
-Mutta katsotaan nyt vielä tämä viikko
-Jep, vastasin

Kello läheni yhtätoista. Jätin lounaan väliin ja odotin tapaamista Sophian kanssa kanttiinissa klo 11.30. Kiiruhdin hyvissä ajoin kanttiiniin, jossa näinkin Sophian jo istuvan yksin Iltistä lukien. Hänellä oli nyt vaaleat samettihousut ja kauniisti kirjailtu musta villapaita. Istuin hänen viereensä, otin ystävällisen hymyn vastaan ja aloin hörppiä ”köyhän miehen oopiumia”, ts.vihreää teetä.

-Olen keksinyt paikan, missä voisimme rakastella, Sophia sanoi yllättäen minut täydellisesti. Toimintaterapian takaosassa on käyttöä vailla oleva huone.

Olin niin innoissani ja kiihtynyt, etten saanut sanaa suustani.
-Tule Tom, hän pyysi tarttuen samalla hennolla kädellään ranteeseeni

Puikkelehdimme toimintaterapiaan, joka onneksi oli tyhjillään. Sophia avasi takahuoneen oven. Huoneessa oli kaikenlaista varavehjettä ja tarvikkeita sekä siisti pritzi. Sophia sulki oven, tarttui kaulaani ja alkoi suudella minua intohimoisesti. Tuntoaistini oli niin herkistynyt, että minun täytyi sulkea silmäni. Se oli elämäni ihanin suudelma, tärisin ja vapisin kuin varpunen pakkaspäivänä. Sophia tarttui vetskariini avaten sen kokonaan. Hän kaivoi esiin kullini, ja sähkövirrat lävistivät kroppani.

Minulla oli hetkessä elämäni mahtavin erektio: suonet pullistelivat verta, ja tuntui kuin koko tykki olisi kasvanut ainakin pari senttiä.

-Ota minut, Sophia sanoi liikutellessaan esinahkaani

Kuin vakuudeksi Sophia vielä imaisi kaluani pari kertaa ja kääntyi sitten selin laskien sammarinsa ja pitsireunaiset vaaleat alushousunsa kinttuihin. Hän nojautui pritziä vasten, ja ihana vaalea pylly paistoi täyteläisenä edessäni. Liikutin terskaani pitkin häpyhuulia kunnes moloni löysi väylän pilluun. Työnnyin voimalla sisään. Lämpimänkostea vagina otti torpedoni hellään hyväilyynsä.

Otin häntä kiinni uumilta ja aloitin rytmikkäät työnnöt. Kulli painui kokonaan sisään. Etsin käsilläni Sophian rinnat, joita hyväilin puseron päältä. Katselin Sophian mustaa tukkaa, ja kiihkoni syveni. Sophia inahteli hiljaa kiitollisena.

Tartuin häntä lantiosta ja työnsin yhä lujempaa. Hermostimulaatio muodostui sietämättömän ihanaksi. Nyt tällainen onni – en edes muistanut, milloin olin viimeksi saanut. Erektioni kasvoi ja kasvoi.

-Laske sisään Tom, Sophia sanoi huohottaen

Tsunamit muodostuivat, tulivuoret itkivät, kolibrit pörräsivät päässäni. Ulkomaailma lakkasi olemasta. Oli vain hän ja minä. Vielä pari työntöä ihanaan vittuun ja lastini syöksyi sisään kuin hyökyaalto Aruban rannikolle.

Jäin paikalleni ja kullini sykki pillussa vähitellen rauhoittuen. Spermaa valui ulos kyrvänvarttani pitkin, mikä oli varsin kiihottava näky.

Kullini luiskahti lopulta ulos, ja Sophia kääntyi suutelemaan minua. Hyväilin hänen niskaansa ja korvannipukoita. Suutelin häntä poskille, silmille, nenälle.

Hiippailimme osastoillemme takaisin muina miehinä. Heittäydyin petiini selälleni ja hymyilin onnellisena. Nyt oli burn-out lopullisesti selätetty.

Kiitin uloskirjoituspäivänä hoitajia, lääkäriä ja muuta henkilökuntaa erinomaisesta hoidosta. Lupasin tukea heidän arvokasta työtään kaikin tavoin ja liittyä Suomen Mielenterveysseuraan sekä Helmi ry:hyn.

”Täältä tullaan, elämä”, tuumin kotimatkalla taksissa kuin uudestisyntyneenä. Korkealla taivaalla olin erottavinani komean kurkiauran matkalla kohti Pohjolan soita.

Novelletti, kirj. Roni Castrén 14112011 copyright

 

Anna palautetta: finnlegsnfeet@yahoo.com

Saapuneet palautteet:

 

FINNISH LEGS AND FEET